Yhteiselo erityisherkän (HSP), keskittymishäiriöisen (ADHD), introvertin logistikon (ISTJ-T) kanssa on joskus rasittavaa - mutta parhaimmillaan ihanaa, koska tällainen ihminen kokee kaikki tunteet ja elämykset hyvin voimakkaina. Toisaalta myös negatiiviset tunteet ovat vahvempia ja välillä yliherkkä ihminen uupuu tunteisiinsa ja uuvuttaa myös läheisensä.
Olen itsekin erityisherkkä, mutta en yhtä vahvasti kuin miesystäväni. En voi edes kuoria mandariinia hänen vieressään, koska kirpeä haju ärsyttää hänen nenäänsä. Kaunis kangassohvani pitäisi vaihtaa nahkasohvaan, koska hänen ihonsa ja nenänsä ärtyvät pölystä - ja lisäksi hänellä tuntuu olevan kosketusallergia, äänensävyallergia ja ihmissuhdeallergia. 😄 Kaikki tämä riippuu kuitenkin sen hetkisestä mielentilasta - joskus pöly tai kosketus eivät häiritse ollenkaan ja hän suorastaan kaipaa huolenpitoa. Ihmissuhteet ovat vaikeita, koska sosiaalisesti estyneenä introverttina hänen on vaikea ymmärtää muita ihmisiä. Usein hänen on vaikea keskittyä siihen, mitä sanon, ja joudun selittämään asioita hänelle moneen kertaan.
Toisaalta meillä on myös paljon yhteistä - kaipaamme molemmat omaa aikaa ja rauhaa ja olemme kiinnostuneita tieteestä, luonnosta. liikunnasta, uusista kokemuksista ja matkustelusta. Hän on kuitenkin paljon rationaalisempi ja materialistisempi kuin minä eikä hyväksy henkistä maailmankuvaani. Persoonallisuustestin mukaan olen kuitenkin Loogikko ja miesystäväni Logistikko - molemmat huikean introvertteja, mies jopa 100-prosenttisesti!
Olemme molemmat myös hyvin mustasukkaisia, vaikka molemmat kaipaavat omaa vapautta - joten luottamus on usein ollut koetuksella. Toisaalta kumpikaan meistä ei ole luonteeltaan pettäjä, vaan molemmat haluavat samaa asiaa, turvallista parisuhdetta, joten siinä mielessä ongelmaa ei pitäisi olla. Olemme eläneet seitsemän vuotta lähes symbioosissa ja nyt pitäisi hyväksyä se, että molemmilla on oikeus myös omaan elämään tai muuten tukahdutamme toisemme.
Viidentoista vuoden ikäero tuo oman jännitteensä suhteeseen. On mielenkiintoista elää ihmisen kanssa, jonka lapsuusmuistot alkavat ajalta, kun itse opiskelin yliopistossa. On pidettävä itsestään huolta, jotta keho ei rappeutuisi ennen aikojaan. Kaiken muun rinnalla ikä on kuitenkin sivuseikka ja haluan korostaa, että kohtaamisemme oli silkkaa sattumaa - tai kohtalo. Siinä oli jotain mystistä ja uskon, että kaikella on ollut tarkoituksensa, koska tämä suhde on auttanut molempia kasvamaan fyysisesti ja henkisesti.
Elämä moniulotteisen ja yliherkän ihmisen kanssa on loputonta vuoristorataa - huikeaa, jännittävää, kuluttavaa, raivostuttavaa. On tärkeää pitää itsestään huolta ja pysyä tasapainossa, kun toiselle koko elämä on eksistentiaalinen kriisi, johon auringon ja kuun vaihtelut tuntuvat vaikuttavan enemmän kuin vuoroveteen.
Kun universumi tarjoaa sinulle uutta mahdollisuutta, mitä teet? Oletko kiitollinen ja tartut hartaasti ja pitkään toivomaasi tilaisuuteen, vai pelkäätkö ja takerrutko vanhaan, tuttuun ja turvalliseen? Sanotaan, että elämä kulkee seitsemän vuoden sykleissä. Minun seitsemän vuoden rajapyykkini on aivan seuraavan mutkan takana ja nyt olen risteyksessä - jatkanko tutulla mutta mutkikkaalla tiellä vai olenko valmis rohkeaan ratkaisuun, joka voisi tuoda mukanaan onnellisuuden, helppouden ja lisää uusia mahdollisuuksia? Aivan kuin osa minusta kaipaisi vaikeuksia, jotta minun ei tarvitsisi tehdä suuria elämänmuutoksia. On helpompi jäädä paikoilleen ja auttaa muita ihmisiä ongelmissaan kuin siirtyä eteenpäin ja tehdä omassa elämässään ja elämäntavoissaan suuria muutoksia. Osa minusta ajattelee myös, etten ansaitse onnellisuutta - olen liian ankara itselleni. Mutta olen kuullut, että anteeksianto on kaiken avain - pitää antaa anteeksi sekä muille että itselleen kaikki väärät teot ja väärät valinnat.
Syitä ja tekosyitä on monenlaisia - mutta suurin kaikista on rakkaus. Jos uuden polun valitseminen tarkoittaa luopumista rakkaudesta ja tyhjän päälle heittäytymistä, se on äärimmäisen vaikea päätös. Kulman takana voi odottaa uusi, huikea elämä - tai sitten ei. Olen aina seurannut intuitiotani ja elämässäni on sen ansiosta tapahtunut ihmeellisiä asioita. Olen aina myös kulkenut eteenpäin, vaeltanut, vaeltaja ja vesimies kun olen, ja nyt minun pitäisi tehdä päätös lähtemisestä tai jäämisestä. Osa minusta pelkää jäädä paikoilleen. Onko se pakenemista?
Ystävien hyvää tarkoittavia neuvoja en aio kuunnella, vaan ainoastaan omaa sisintäni ja intuitiota. Onko sinulla ystäviä, jotka haluavat itsepintaisesti neuvoa ja jopa määräillä? Ikään kuin omistaa sinut ja elää kauttasi. Entinen paras ystäväni oli tällainen ja lopulta huomautin hänelle asiasta, jolloin hän yllättäen loukkaantui ja hylkäsi minut. Nykyinen paras ystäväni on myös alkanut vaatia minua tekemään muutoksia elämässäni - mutta ei itse pysty tekemään muutoksia omassa elämässään. Samat ystävät ovat kateellisia, jos minulla menee paremmin kuin heillä, joten alkaa tuntua, että he eivät arvosta minua omana itsenäni vaan omana peilikuvanaan.
Oletko huomannut, että joidenkin ihmisten on vaikea sulattaa ystäviensä erilaisuutta, vaikka juuri erilaisuus on minusta ystävyyden rikkaus, joka pitää tilanteen mielenkiintoisena. Samoin parisuhteessa erilaisuus pitää jännitettä yllä, mutta parisuhteessa vaikuttaa myös selittämätön voima, rakkaus, jota ei noin vain löydetä uusista kumppaneista, vaikka olisivat kuinka täydellisiä ja yhteensopivia. Jos ei ole koskaan kokenut voimallista rakkautta, on helppo antaa hyvää tarkoittavia neuvoja kohti tylsää ja tavallista elämää. Minä olen aina tehnyt elämässäni rohkeita ratkaisuja ja seurannut intuitiotani vaikeuksia kaihtamatta - mutta teen sen omassa tahdissani ja omalla tavallani. Kun on aika siirtyä polulla eteenpäin, universumi antaa sinulle sysäyksen ja uuden mahdollisuuden.
Kuten miesystäväni sanoi - elämä on seikkailu ja sen tarkoitus on kokea mahdollisimman paljon uusia asioita.
If you can't take a little bloody nose, maybe you ought to go back home and crawl under your bed. It's not safe out here. It's wondrous, with treasures to satiate desires both subtle and gross. But it's not for the timid. - Q in Star Trek.
Twenty years from now, you will be more disappointed by the things that you didn't do than by the ones you did do. So throw off the bowlines. Sail away from the safe harbor. Catch the trade winds in your sails. Explore. Dream. Discover. - Mark Twain.
Ja kun vilkaisin kelloa kirjoittaessani tätä, se oli 616 - luku, jota olen nähnyt viime aikoina toistuvasti. 616 viittaa manifestaation voimaan - siihen, että luot ajatuksillasi todellisuutta. Jotta haluttu todellisuus toteutuisi, sinun on ensin kuviteltava se, uskottava siihen ja tunnettava se. Saat sen, mitä alitajuisesti ja sydämestäsi toivot.
Päätöksen tekeminen tuntuu nyt äärettömän vaikealta, koska intuitio ja sydän tuntuvat johtavan kahteen eri suuntaan. Konsultoin siis tarot-kortteja, mitä teen äärimmäisen harvoin, koska mielestäni kortteja pitää käyttää vain poikkeustilanteissa. Tarotit eivät anna sinulle suoraa vastausta eivätkä ne päätä puolestasi, mutta ne auttavat selkeyttämään ajatuksia ja tunteita. Ja kas, kortit kertoivat minulle jälleen sen, minkä alitajuisesti tiesin. Kortit valitsivat rakkauden vaikeuksista huolimatta. ❤️
