Olen aina rakastanut valokuvausta ja mies on erinomainen valokuvamalli - silloin, kun ei huomaa olevansa kohteena. Halusin lukioikäisenä valokuvaajaksi, mutta tulikin sitten biologi - ja valokuvaus onkin hauskempaa vapaa-ajalla. Mies taas bongattiin Lontoon kadulta malliksi, muttei halunnut jäädä suurkaupunkiin, vaan viihtyy paremmin Suomen luonnossa.
Kuvaan paljon myös lapsiani, mutta heistä ei voi juurikaan julkaista kuvia - ehkä sitten, kun ovat aikuisia. Kaikkein mieluiten ottaisin persoonallisia henkilökuvia tuntemattomista ihmisistä.
I love photography and my boyfriend just happens to be an excellent photo model - when he's out of guard. I wanted to be a photographer in high school but eventually became a biologist - and photography is much more fun as a hobby. My boyfriend was spotted to be a model in the streets of London, but he enjoys Finnish nature more.
I also take a lot of photos of my children but can't publish most of them - maybe later when they're adults. I would love to take portraits of unknown people in the streets but it's so complicated to ask permission, so I mainly just take photos of my boyfriend.
Toivottavasti miehesi löytää sellaisen työn mistä hän pitää ja joka innostaa. Sellaiset joille ammatinvalinta on täysin selvä ovat kyllä onnekkaita. Itsekin olen tehnyt vähän sitä sun tätä miettiessäni mitä haluan olla;D
VastaaPoistaNiinpä. Ihmettelen, miten joillakin on urasuunnitelmat valmiina jo yläkoulussa. Onhan se mielenkiintoista tehdä erilaisia töitä, mutta aika raskasta aina opetella uutta ja vaihtaa työpaikkaa. Itsekin olen kokeillut kaikenlaista nuorempana kesätöissä, mutta nyt en kyllä vaihtaisi mihinkään.
Poista