keskiviikko 27. syyskuuta 2023

Mörrimöykyn kanssa metsässä - Walking in the goblin woods

 

Poikkesin polulta ja kahlasin syvemmälle metsään tämän suuren sammaleen ja kastepisaroissa hohtavien ruohojen peittämän kiven luokse. Olisin halunnut nukahtaa kivelle kuusten suojaan. -
I waded deeper into the forest to see this huge moss covered rock behind the trees.


Looked like the goblin's nest. ❤


Luontopolku haarautui kahtia ja toivoa sopi, ettei kukaan ollut kääntänyt kylttiä. Polut näyttivät sukeltavan kuusten alle ja hetken joutuikin kulkemaan kumarassa. - Two trails diving under the trees.


Piparkakkusieni! - Gingerbread mushroom!


Mies ei juuri kuvia ota, mutta piparkakkusieni pääsi galleriaan.
Boyfriend rarely takes photos but the mushroom impressed him.





Pylväskuusikko - Spruce pillars


Iltasumu laskeutuu niitylle. - Evening mist on a meadow.


Verkkaan virtaava Räikälänjoki.


120-vuotias kivisilta. - 120 years old bridge.


Mylly 1880-luvulta. - Windmill from 1880.


Vinttikaivo Torpparimuseon pihalla. - Well pole in the museum yard.


Pitkän patikoinnin jälkeen maistui vihreä tee ja marjarahka kahvila Laurellissa.
Café Laurell in Hämeenlinna.


7 kommenttia:

  1. Ihanan rauhoittavia metsäkuvia... ja yhtäkkiä; gingerbread mushrooms 😀
    Kivoja. 🤎 Syksy on mahtavan kaunis ja elähdyttävä. 🍁🍄🍂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syksy on lempivuodenaikani, ruskan värit ja rauhoittava hämäryys. Ja sade. 🧡 Toi piparisieni oli kyllä hassu, en ole ennen nähnyt.

      Poista
  2. Todella upeaa luontoa,ja nuo sienet aika hauskan näköisiä;ovatkohan syötäviä?Tulee ihan ikävä Suomen luontoa kuvia katsellessa.

    VastaaPoista
  3. Muuten,en tajua miksi blogissa ei näy blogiluettelossani, vaikka olen pari kertaa uudestaan lisännyt blogiosoitteesi sinne

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuskin syötäviä, kun kantosieniä. Suomen vihreä luonto on aina niin kotoisa, kun palaa ulkomailta kotiin. Ja mulle tämä viileys on autuutta. 💙 Olisikohan blogilistasi täynnä..?

      Poista
  4. No jo vain olette löytäneet oikein Mörri-Möykyn kiven ja kolon!!
    Teette aivan mahtavia retkiä, patikointeja ja sinä kuvin/tekstein documentoit upeasti vinkkejä meille muillekin - KIITOS!!! Ihan samoilla hoodeilla kesällä pyöräilimme, mutta tuolle MörriMöykyn kivelle ei kyllä osuttu... sillalle kyllä. Covid-vuosina innostuimme bongaamaan Suomen suurimpia/erikoisempia siirtolohkareita... sitäkin voisi joskus jatkaa... Ihanan tutkivaa syksyn jatkoa... piparisieni myös loistobongaus!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Etsivä löytää... :-D Siirtolohkareet on jänniä. Minäkin metsissä piileskelin koronalta.

      Poista

Kiitos kommentistasi! ♥ Thanks for your comment!